Moi
Jari!
Kotimassa ollaan, oltu jo kuukauden verran. Ja kauhea ikävä Brasiliaan
on ehtinyt iskeä jo monta kertaa. Vaikeaa sieltä oli lähteä. Paljon
vaikeampaa kuin mitä oli lähteminen vuosi sitten Suomesta.
Vuosi
meni kaiken kaikkiaan todella hyvin. Muistoja ja kokemuksia kertyi
valtavasti. Opin uuden kielen, portugali tuntuu nyt ihan kuin toiselta
äidinkieleltä. Toki alussa tuntui rankalta, kun oli vielä vähän
koti-ikävä ja edessä olleet 11 kk. tuntuivat hurjan pitkiltä. Sitten ne
vaan hurahtivatkin niin, että olisin voinut olla vielä toiset 11 kk.
päälle. Brasilia on kerta kaikkiaan ihana ja kaunis maa. Vaikkakin sillä
on kääntöpuolensa. Sen ihanan ja iloisten ihmisten täyttämän maan
keskellä on valitettavasti paljon mm. köyhyyttä ja rikollisuutta. Niiden
näkeminen suomalaiselle tytölle oli todella kasvattava kokemus ja
laittoi monesti ajattelemaan asioita uudelta kannalta. Brasilialainen
kulttuuri on rikas ja mielenkiintoinen. Kansa on iloista ja
hyväntuulista.
Ihmisten
kanssa on helppo ystävystyä. On sambaa,
capoeiraa, karnevaaleja, upeita rantoja, kaunista luontoa, amazonin
sademetsät, hyvää ruokaa, monia erilaisia portugalin kielen aksentteja
jne jne.. lista Brasilian hienoista antimista ja
mielenkiintoisista
asioista voisi jatkua vaikka kuinka pitkälle.:)
Rotareiden
vaihto-oppilaille järjestämät retket ( 4 kpl) Pantanal ja
Bonito, Nordeste, Amazon ja Foz do
Iguacu ovat ehdottomia vetonauloja
vaihtarivuodessa ja niille kannatti ehdottomasti lähteä! Olin mukana
kaikilla muilla paitsi Amazonilla, joka oli hurjan kallis reissu.
Jokaisella
reissulla pääsi näkemään erilaista Brasiliaa ja uskomattomia
paikkoja ja kokemaan kaikenlaista jännittävää. Tutustuin
vaihto-oppilaisiin ympäri maailmaa ja sain useita ystäviä joiden kanssa
tulen olemaan yhteydessä aina. Opin samalla monenlaista erilaisista
kulttuureista. Varsinkin kuukauden mittainen reissu, Nordeste, oli
ikimuistoinen. Näimme rantoja ja kaikenlaista Brasiliaa kuukauden ajan.
Fortalezasta Rio de Janeiroon saakka. Se oli uskomatonta. Nytkin ihan
tuli kylmät väreet kun kirjoitan tätä ja muistelin reissua.:)
Hostperheiden
kanssa asuminen oli sekin uudenlainen ja jännä kokemus,
mutta ei kyllä tehty minua varten. Vaikkakin kaksi perheistäni oli aivan
ihania ja tykkäsin olla siellä paljon, niin loppua kohti alkoi jo tuntua
mukavalta ajatus siitä, että pääsisi asumaan taas ihan oman perheen
kanssa. Hostperheidenkin kanssa huomasi, miten joillekin sattui hyvä
tuuri ja kaikki perheet olivat tosi hyviä, kun taas toiselle ei tuntunut
sattuvan hyvää perhettä millään.
Yleensä
perheet jotka olivat
lähettäneet itse lapsensa maailmalle osasivat myös pitää paremmin huolta
heillä olevasta vaihto-oppilaasta. Miun
perheistä kaksi oli hyviä.
Varsinkin ensimmäinen perhe oli miulle tosi tärkeä ja siitä tuli se
oikea brasilialainen perhe. Yhden perheen kanssa oli kaikenlaisia pieniä
ongelmia, joiden jälkeen sain sitten vaihdettua perhettä.
Parasta
vaihtarivuodessa Brasiliassa oli.. Jos saisin sanoa kaikki niin
sanoisin kaikki!!: uuden kielen oppiminen, aivan uuden kulttuurin
keskellä eläminen ja siihen samaistuminen, uudet ystävät, matkustaminen,
RIO DE JANEIRO, karnevaalit, musiikki, konsertit Pohjois-Brasilian
rannoilla. : Vaihtarivuosi oli kasvattava ja opettava kokemus ja mukaan
tarttui paljon muistoja ja tarinoita.
Haluaisin
palata Brasiliaan mahdollisimman pian. Siitä tuli toinen kotimaa.
Jos
ehdit lukea tämän vielä Brasiliassa ollessasi niin;
Mahtavaa vaihtovuotta kaikille tytöille siellä kaukana! alkuun on
normaalia jos tuntuu rankalta ja vaikealta, mutta se vaan paranee siitä.
Hyvän valinnan olette tehneet kun olette lähteneet Brasiliaan vaihtoon.
Se maa on uskomaton! Nauttikaa ja ottakaa kaikki irti koko vuodesta!
T.
Annika Kutvonen,
Minas Gerais- Brasilia